Tekstit

Rakkausruno - itselle!

Kuva
 Olet rakkauden arvoinen! Halusin kirjoittaa rakkausrunon, mutta en ihan kenelle tahansa, vaan itselleni. Vihdoin huomaan katsovani itseäni lempeydellä ja rakkaudella. Vihdoin alan hyväksyä sen, mitä sisimmässäni olen ja tunnen. Myös sisäinen puheen sävy on toipumisen myötä muuttunut kauniimmaksi. Säröjä ja haavoja on toki edelleen, mutta osaan jo useammin katsoa niitäkin lämmöllä ja hellyydellä. Hyväksyvästi. Liian usein unohdamme suhteemme itseemme ja kuitenkin tämäkin suhde vaatii jatkuvaa työstämistä sekä huolenpitoa. Haluankin tämän runon myötä muistuttaa sen tärkeydestä. Itselleni tällä eheytymisen matkalla yksi suurimmista oivalluksista on ollut se, että haluan jatkossa olla itse itseni paras ystävä ja puoliso - se on se suhde, johon haluan panostaa. Antaa rakkautta ja huolenpitoa myös itselleni. Muistathan sinäkin sen. Mitä rakastat eniten itsessäsi? Mitä ihanaa voisit tänään tehdä itsellesi?  Rakkautta ja lempeyttä viikkoosi! <3

Mikä ihmeen ylikunto?

Kuva
Oireet, tunnistaminen ja hoito Kuva: Emmi Kiesvaara Ylikunto – monille vielä vieras käsite, mutta itselleni se on tullut diagnoosin myötä turhankin tutuksi. Me olemme jakaneet yhteistä arkea sekä opetelleet yhteiseloa jo puolentoista vuoden ajan  –    ja yhteinen matkamme jatkuu edelleen.  Kun puhumme ylikunnosta, puhumme kehon ja mielen uupumistilasta . Se kehittyy pikku hiljaa liiallisen fyysisen, psyykkisen tai niiden yhteisen rasituksen   –  ja riittämättömän palautumisen myötä . Terminä ylikunto antaa oikeastaan hieman väärän kuvan siitä, että keho olisi jotenkin  liian   hyvässä  kunnossa. Vähemmän hämäävät termit;   ylikuormitus ja  alipalautuminen  havainnollistavat paremmin, mistä on kyse – eli kehon liiallisesta kuormituksesta ja heikentyneestä kyvystä palautua. Oma tilanteeni pääsi kehittymään nimenomaan pitkään kestäneen kehollisen kuormituksen, työstressin ja unettomuudesta johtuneen alipalautumisen yhteisvaikutuksesta. Olin ajautunut elämässäni tilanteeseen, jossa olin

Supervoimia uuteen viikkoon!

Kuva
 Sanojen eheyttävästä voimasta Olen aiemmin julkaissut blogitekstin sanojen eheyttävästä voimasta. Voit lukea sen täältä . Käsittelen siinä mm. sitä, mitä kirjoittaminen itselleni merkitsee ja kuinka siitä on tullut tärkeä osa toipumisprosessiani. Samaisesta aiheesta inspiroituneena syntyi tämä runo.  Mikä tuo sinulle lohtua? Mikä on sinun supervoimasi?  Lempeää uutta viikkoa juuri  sinulle!

Kun en enää jaksanut olla reipas - syitä sairastumisen taustalla ja irti päästäminen

Kuva
  Kuva: Inka Kiuru Sisäänpäin kääntyminen Kun nyt mietin syksyä 2019 – aikaa, jolloin sairastuin – näen, miten se oli monella tapaa voimakasta sisäänpäin kääntymisen aikaa. Olin todella tyytymätön elämääni enkä nähnyt valoa edessäni. Ja tietämättäni silloin oli alkamassa elämäni toistaiseksi vaikein vuosi ja se heijastui nopeasti myös ihmissuhteisiini. Aloin sulkeutua omaan selviytymiskuplaani.   Sulkeutumista edelsi loppukesän kynnyksellä kokemani sydänsuru – jälleen kerran olin joutunut pettymään rakkaudessa, kun lupaavalta tuntunut suhde päättyi ennen kuin kunnolla alkoikaan. Pettymys oli kova ja valahdin hetkessä hyvin syviin vesiin, mieleni sekä kehoni musertuivat. Ajauduin kokonaiseksi viikonlopuksi tietynlaiseen voimattomuuden tilaan ja pimeyteen – pystymättä puhumaan, syömään tai nukkumaan. Istuin vain hiljaa vanhempieni kotona, musiikit korvillani ja katsoin merelle tyhjä katse kasvoillani. Tuntui, että kaikki fyysiset voimat oli vedetty kerralla minusta pois. Läheiseni olivat

Kun puhuu toisesta selän takaa, mietitään hetki - onko siihen varaa?

Kuva
Ajatuksia uudelle viikolle  Emme aina voi tietää, mitä toinen käy omassa elämässään läpi ja millainen sisäinen kamppailu pinnan alla on käynnissä.  Tuntuu välillä siltä, että liian helposti sorrumme spekuloimaan tai tekemään omia johtopäätöksiä - ehkä jopa jakamaan niitä myös eteenpäin.  Sen sijaan voisimme keskittyä lisäämään ymmärrystä ja lempeyttä toisiamme kohtaan. Kunnioitetaan sitä, mitä emme tiedä ja luotetaan siihen, että jokainen yrittää parhaansa. Mitä tunteita runot sinussa herättävät?

Uneton aamuyö ja hellittäminen

Kuva
  Runoja   Unettomina aamuöinä usein parasta on vain rauhassa keskittyä hengitykseen, sulkea silmät ja levätä.  Lepo auttaa palauttamaan voimia, vaikka ei uneen asti pääsisikään. Ja kun keho on kovilla, muistetaan lempeys - etenkin silloin. Hellitään ja hellitetään.  

Sanojen eheyttävä voima

Kuva
  tarinan alkusanat Voisinpa palata tämän kuvan hetkeen ja tunnelmaan, satumaisen kauniiseen kesäiltaan. Tuntea lämpimän kallion käsieni alla ja katsoa kuinka viimeiset auringonsäteet väreilevät veden pinnassa. Huokaista helpotuksesta. Kirjoittaessani tätä on harmaa tammikuun päivä ja aika tuntuu pysähtyneen. Uusi vuosi on alkanut jälleen kipuillen voinnin kanssa – kunto on ottanut rajusti takapakkia jo muutamaan otteeseen kuluneiden viikkojen aikana. Ja vaikka uupumus ja ylikunto diagnooseista on kulunut reilu vuosi, olen edelleen toipilas ja tarvitsen lepoa päivittäin. Keho reagoi tällä hetkellä herkästi pieneenkin fyysiseen ja henkiseen rasitukseen. Lihassäryt, kuumeilu, korkeat leposykkeet, uniongelmat ja kokonaisvaltainen voimattomuus sekä väsymys ovat osa arkeani. Onneksi joukkoon mahtuu myös niitä hyviä ja valoisia päiviä, jotka antavat arvokasta uskoa tulevaan.   Katson ulos ikkunasta – pilvet liikkuvat taivaalla hitaasti jättäen jälkeensä pehmeänä leijailevia lumihiutaleita, v

Pieni lempeä runokokoelma

Kuva
  Lempeämpi minä Kipusin en kipuillut uskalsin taas unohtaa huipulla hellittää ihmetellen irtipäästää   Luovuin en luovuttanut rohkenin taas rauhoittua hiljaisuudessa herkistyä kiitollisuuteen keskittyä   Hymyilin en hylännyt aloin taas avautua vanhasta vapautua unelmointiin uskaltautua   Voimaannuin en voivotellut onnistuin taas oppimaan askelilleni antautumaan lempeydellä lähtemään                              --- Siipirikko varpunen se en ole minä sinun tahtosi vain   Omani menetin itseni kadotin emme me olleet yhtä   Kauniissa vankilassa en pystynyt hengittämään en näkemään   Sisintäni satutit kaikin tavoin rajoitit meidät rakkaudellasi hajotit   Nyt siivet kiinni ihollani syvälle piirtyneenä jotta muistaisin   Vaikka jäljet jäivät en enää otteeseesi jää katso, lennän vapauteen!                                                                            --- Väsymyksestä värisevä kehoni   Venyit ja taivuit aina äärimmilleen asti kunnes et enää jaksanut   Nyt on osattava pysähtyä uutt