Tekstit

Fibromyalgiadiagnoosi – tarinani uusin käänne

Kuva
  Kun toipumisesta tulikin    loppuelämän projekti Ihana kirjoittaa tänne taas pienen hiljaiselon jälkeen. Voinnin kanssa on ollut viime viikkoina taas enemmän haasteita ja voimavarat on täytynyt keskittää toipumiseen sekä opiskeluihin. Joten kiitos, kun olet mukana. <3 Pitkien tutkimusten ja epätietoisuuden jälkeen sain maaliskuun alussa reumatologian erikoislääkäriltä vahvistuksen:  sairastan fibromyalgiaa. Silloin oli pakko hetkeksi pysähtyä ja hengähtää. Nyt olen ehtinyt jäsennellä tietoa omassa mielessäni ja kehossani, joten on aika jakaa ajatuksia ja tunteitani myös teille.  Diagnoosin myötä löytyi viimein selitys sille, miksi ylikunnon oireet ovat pitkittyneet eivätkä ole helpottaneet yli vuoden mittaisesta levosta huolimatta. Kiinnostavaa on myös se, että fibromyalgia on todennäköisesti puhjennut kehossani jo nuoruudessa, mutta ylikunnon, uupumuksen ja etenkin liikkumattomuuden seurauksesta tilanne on päässyt äitymään pahaksi.   Fibromyalgia on oletettavasti ollut myös her

Selviytymistaisteluni

Kuva
  Unettomuus Uusi viikko käyntiin voimattomissa tunnelmissa. Onneksi unettomuus ei enää kuitenkaan ole jokaöinen mittelö. Nykyään kamppailua käydään enemmänkin fibromyalgian ja siitä aiheutuvan kivun sekä uupumuksen kanssa. Etenkin näinä vaikeina hetkinä, sitä täytyy muistaa armollisuus, lempeä sisäinen puhe ja itsestä huolta pitäminen. Tämän runon olen kirjoittanut unettomuutta käsittelevän omakohtaisen novellin pohjalta. Novellin löydät täältä . Lähetän voimia ja lempeitä ajatuksia ihan jokaiselle, jolla on jonkinlainen selviytymistaistelu elämässään meneillään! <3

Savasana – lohtua seurannut keveys

Kuva
           Savasana Mitä ajatuksia tai tunteita runo sinussa herättää? Itselleni se kuvastaa havaintoja ja tuntemuksia joogaharjoituksen jälkeen, savasanassa eli loppurentoutuksessa. Sitä hetkeä, kun kaikki liike on lakannut ja keho antautuu lepoon. Jäljellä on vain hengitys ja levollisuus. Silloin tunnen olevani ehjä, turvassa ja kokonainen. Runon levollisten sanojen myötä toivotan lempeää uutta viikkoa! Muista, että sinä riität    –  juuri sellaisena kuin olet. <3

Fibromyalgia – huoli on siitä, jos en kipuineni riitä

Kuva
Fibromyalgia Pitkien tutkimusten ja epätietoisuuden jälkeen sain viime viikolla reumalääkäriltä vahvistuksen: sairastan fibromyalgiaa.  Sairaus on nyt osa minua ja se on hyväksyttävä. Sen kanssa on opeteltava kulkemaan yhteistä matkaa. Kuunneltava tarkasti kehon viestejä ja pidettävä huoli rajoista. Läsnä on ajoittain huoli tulevasta, voimattomuus ja suru menetetystä. Toisaalta haluan uskoa muutoksen voimaan, kulkea lempeydellä uutta kohti ja olla rohkea - kivuista ja muista haasteista huolimatta. Toipumisesta tulikin nyt sitten tällainen loppuelämän projekti, mutta matkani lempeämpään elämään jatkuu! Näistä ajatuksista syntyi tämä runo. Pystytkö samaistumaan? <3 Fibromyalgia on krooninen kipu- ja uupumusoireyhtymä, jossa keskushermostossa ja kipuradoissa on pysyvä säätelyhäiriö. Tulen kirjoittamaan tarkemmin aiheesta ja tuntemuksistani tänne blogiin hieman myöhemmin. Lempeää viikonloppua juuri sinulle! Psst. Pidän pienen kirjoitustauon täällä blogin puolella terveyteen

Lempeyden lähteeni – muutto kaupungista saaristoon

Kuva
 Villa Aurinko Vuosi sitten näihin aikoihin olin henkisesti ja fyysisesti vielä pohjalla. Olin jäämässä juuri pitkälle sairauslomalle ja olin keräilemässä voimia perheeni kotipaikalla Kemiönsaarella. Silloin en vielä osannut aavistaa, millainen lämmin muutoksen tuuli elämäni läpi oli pian pyyhkäisemässä  –  ja mitä kaikkea ihanaa se oli vielä tuomassa tullessaan.  Maaliskuussa 2020 alkoi kuitenkin tapahtua ja otin ensimmäisen merkittävän askeleeni kohti konkreettista elämänmuutosta sekä lempeämpää elämää: tein päätöksen, että aion muuttaa kevään aikana kaupungista pysyvästi saaristoon. Kaikesta väsymyksestä, kivuista ja surusta huolimatta, aloitimme yhdessä isäni kanssa projektin nimeltä Villa Aurinko – sen nimen olin päättänyt antaa tulevalle kodilleni. Nimi kuvasti sitä uutta alkua, valoa ja energiaa, jota yhteinen projektimme toipumiselleni antoi heti ensimmäisestä ajatuksesta alkaen.  Pysähtyminen perusasioiden äärelle Villa Aurinko on pieni keltainen 50-luvun rintamamiestalo, joka

Rakas Villa Aurinkoni

Kuva
Villa Aurinko Tällä viikolla tulen kirjoittamaan blogiin rakkaasta kodistani, Villa Auringosta. Muutto saaristoon on ollut merkittävin askeleeni kohti lempeämpää elämää  – ja samaisesta aiheesta synty myös tämä runo. Mitä koti merkitsee sinulle? Onko koti sinullekin turvapaikka ja voimanlähde? Lempeää uutta viikkoa! <3

Kriisin 4 vaihetta – matkani lempeämpään elämään

Kuva
 Hellittämisen vaikeus   Tällä kertaa kerron siitä, mitä elämässäni tapahtui sen jälkeen, kun uuvuin ja sain ylikunto diagnoosin lokakuussa 2019. Jos ylikunto ei ole sinulle vielä tuttu, voit lukea aiheesta ja sen hoidosta tarkemmin  täältä .   Olen saanut rohkaisevien kiitosviestien lisäksi kysymyksiä siitä, miten lähdin sairastumisen jälkeen palautumaan , ja miten prosessi eteni sekä miten lähdin rakentamaan uudenlaista lempeämpää elämää ? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan seuraavaksi ja kirjoitan myös neljästä elämänkriisin vaiheesta , jotka olen käynyt läpi toipumismatkani varrella.   Elämänkriisi Terveyden menettäminen järisytti rajusti elämäni tasapainoa ja aiheutti kriisitilanteen . Muistan edelleen lääkärin totisen ilmeen ja sanat: "tämä täytyy ottaa vakavasti, sinun on pakko pysähtyä". Vähintään puolen vuoden urheilukielto tuntui sillä hetkellä maailmanlopulta. Elämämuutos oli niin suuri, etten pystynyt käsittämään sitä, en hyväksymään enkä hallitsemaan henkise

Rohkeutta uuteen viikkoon!

Kuva
  Epäröinnin kynnyksellä Elämänmuutokseni myötä kuljen rohkeasti kohti itseni näköistä elämää ja kirjoitan avoimesti tarinaani uudelleen.  Vaikka nautin tästä matkasta ja kaikkien uusien ovien avaamisesta, huomaan silti välillä pohtivani - saanko, voinko, uskallanko tehdä tai ajatella näin?  Epäröinnin kynnyksellä pysähdyn hetkeksi menneeseen ja muistan  –  sinne en halua palata, joten ohjaan lempeästi itseni takaisin sydämeni äärelle. Se kyllä kertoo, minne suunnata ja mitä kohti kulkea.  Rohkeutta uuteen viikkoon  – juuri sinulle! <3

Erityisherkän uupuminen ja työssä jaksaminen

Kuva
Uupuminen erityisherkän silmin Viime viikolla kirjoittelin erityisherkkyydestä – siitä, mitä se on ja miten se näkyy omassa arjessani. Mikäli erityisherkkyys ei ole aiheena tuttu, suosittelen lämpimästi tutustumaan aiempaan postaukseen ennen tähän syventymistä. Pääset lukaisemaan sen helposti  tästä .    Tällä kertaa käsittelen uupumista ja etenkin työelämässä jaksamista erityisherkkyyden näkökulmasta . Lisäksi jatkan sen pohtimista, miksi me herkät olemme alttiimpia kuormittumiselle ja kerron, millaisin keinoin olen oppinut kuuntelemaan sekä suojelemaan herkkyyttäni  paremmin. Herkän sisäinen tunnemyrsky   Erityisherkälle uupuminen ja ylikuntoon sairastuminen   ovat olleet hyvin haastavia kokemuksia. Syistä sairastumiseni taustalla voit lukea tarkemmin täältä .  Pahimpina hetkinä sisäistä tunnemyrskyäni oli vaikea sanoin edes kuvailla. Se oli kuin aavan meren valtoimenaan riehuva aallokko, joka myrskytuulen riepottelemana paiskautui  sellaisella voimalla  kallioiden seinämiin, e