Lempeämpi minä

  Oletko sinäkin joutunut  piiloutumaan suojamuurin taakse?  Tämä runo kuvaa hyvin sitä kehitystä, jota tämä lempeyden matka on minussa saanut aikaan. Vuosia yritin piilottaa herkkyyttäni ja haavojani. Yritin peittää traumaoireet, kuten paniikki- ja ahdistushäiriön, masennuksen ajanjaksot, unettomuuden ja syvät epäonnistumisen tunteet.  Pakenin pahaa oloani suorittamiseen ja yritin olla jotain muuta. Paiskin töitä ja uhmasin jatkuvasti jaksamistani. Treenasin kovaa ja halusin menestyä kaikilla niillä elämän osa-alueilla, joihin pystyin itse vaikuttamaan. Vaikeimpina aikoina rakentamani suojakuori oli niin vahva, että välillä minut ymmärrettiin vääriin ja luultiin koppavaksi. Todellisuudessa kyse oli aivan muusta - en vain pystynyt päästämään ihmisiä lähelleni eikä voimavarat riittäneet sosiaalisiin tilanteisiin. Muurieni suojassa kävin läpi omaa näkymätöntä taisteluani ja yritin parhaani mukaan selviytyä. Aika ajoin uskalsin laittaa itseni alttiiksi myös rakkaudelle, huomatakseni joka

Syleilyssäsi Tiedätkö sen tunteen, kun antautuu luonnon syleilyyn? Tämä runo on syntynyt sellaisesta hetkestä. Tämä on myös yksi ihan ensimmäisistä runoistani ja nyt se sai hieman uuden muodon ja ilmeen. Luonto on tärkeä lempeyden lähteeni ja se inspiroi myös kirjoittamaan. Luonnossa minä voimaannun - se hoitaa, kannattelee, kuuntelee ja hellii mieltä sekä kehoa. Luonto ei koskaan jätä yksin. Luonnossa oleminen auttaa minua pysähtymään ja olemaan läsnä tässä hetkessä. Samalla se muistuttaa elämän syklisyydestä - näin kesällä se puhkeaa täyteen loistoonsa, mutta pian tulee taas aika hiljentyä ja kääntyä sisäänpäin ihan pieneksi.  Ja tässäkin asiassa luonto on viisas ja me voimme ottaa siitä itsekin mallia.  Luonnossa myös aistit heräävät. Voi kuunnella, koskettaa ja tuntea, haistaa ja maistaa kaiken sen, mitä ympärillämme on - hetket luonnossa tekevät elämästä rikkaampaa ja tasapainoisempaa. Ja muistathan, että luonto löytyy yllättävänkin läheltä. Ei tarvitse lähteä kauas ja syvälle met

tunnistatko tällaisen rakkauskuplan? Runoa inspiroi hetki, jolloin olin sylikkäin keinutuolissa kaksi vuotiaan siskontyttöni kanssa - meidän omassa kuplassamme. Tädin murunen oli päiväunien jälkeen vielä hieman väsynyt ja halusi levätä sekä kerätä voimia tädin sylissä - ennen kuin lähtisi taas omiin suuriin seikkailuihinsa. Molemmat muruset ovat saapuneet luokseni viettämään saaristojuhannusta, joten rakkauskuplia on tällä viikolla luvassa monta lisää! Lempeää juhannusta juuri sinulle! 💗

  Elämyshakuinen erityisherkkä   Julkaisin aiemmin tällä viikolla Instagramissa aiheesta elämyshakuinen erityisherkkä . (Näet julkaisun täältä .) Kerroin, kuinka olin viettänyt kokemusrikasta viikonloppua Helsingissä – nauttien kaupunkilaiselämästä, mutta kuinka koin tämän jälkeen entistä voimakkaampaa tarvetta yksin olemiselle ja palautumiselle. Osa herkistä varmasti tunnistaa tästä jo itsensä.   Kerroin myös, että pystyn erottamaan itsessäni selkeästi kaksi eri puolta – sen, joka nauttii elämyksistä, ihmisistä sekä kaupungin mahdollisuuksista (kuormituksesta huolimatta) ja sen, joka rakastaa vetäytyä omaan rauhaan, kiireettömyyden ja luonnon keskelle.  Koen olevani erityisherkkä, mutta samaan aikaan myös elämyshakuinen (HSS, High Sensation Seeker).    Aihe herätti paljon kiinnostusta ja resonoi monessa, joten seuraajieni toiveesta lupasin kirjoitella tästä erityisherkkyyden muodosta tarkemmin tänne blogin puolelle. Tekstini pohjautuu pitkälti  omiin havaintoihini  eli kirjoitan kok

Ukonilma Kun eilinen ukonilma ja tunteista puhuminen yhdistyivät mielessäni, syntyi tämä runo.  Tunteet ovat kuin pilvet, jotka tulevat ja menevät. Ne voivat myrskytä ja jyristä kuin ukkonen. Ne voi nähdä sekä aistia jo kaukaa ja joskus pieni tunnemyrsky voi olla paikallaan - se puhdistaa, aivan kuten eilinen sade puhdisti luonnossakin.  Toisiaan tunteet ovat kuin kuuma aurinko, joka lämmittää jokaista solua myöden. Ja yhtä lailla kuin säätilat luonnossa, tunteet voivat vaihtaa nopeasti suuntaa tai muotoaan. Myrskyn jälkeen tulee onneksi aina poutasää!  Millaista säätilaa omat tunteesi tällä hetkellä parhaiten kuvaavat? ☀️🌊🌈⛈💗

Kokemusasiantuntijan pohdintoja Viime viikolla kirjoittelin erityisherkkyyden kokemusasiantuntija koulutuksesta. Kerroin  yleisesti sen sisällöstä ja kokemusasiantuntijuudesta sekä siitä, miten koin itse koulutuksen. Mikäli se jäi lukematta ja koulutus kiinnostaa, kurkkaa edellinen postaus helposti täältä . Tällä kerralla kirjoitan tarkemmin omista oivalluksistani ja pohdinnoistani, joita koulutuksen myötä heräsi.   Pidin koko matkan ajan myös  Instagramin puolella fiilispäiväkirjaa . Voit kuunnella ja katsoa päiväkirjan   profiilini kohokohdista   (HSP).     Millaista tarinaa kerromme itsestämme?   Koulutuksen alussa päästiin heti kiinni hyvin tärkeään kysymykseen: pohdimme meidän erityisherkkien identiteettiä, sen rakentumisesta ja sitä tarinaa, mitä me itsestämme kerromme  – muille ja myös itsellemme.   Olen itse oivaltanut oman uupumiseni myötä sen, miten tärkeää onkaan, että omaan herkkyyteen tutustuu ja sitä työstää rakentavalla ja itsekunnioitusta lisäävällä tavalla. Sen myötä j

  Yleistä tietoa  koulutuksesta  ja oma kokemukseni   Olen tänä keväänä ilokseni saanut osallistua HSP Suomi ry:n järjestämään erityisherkkyyden kokemusasiantuntija -koulutukseen . Viime viikolla matka tuli omalta osaltani valmiiksi ja olen erittäin hyvillä mielin tästä kokemuksesta.   Pidin koko matkan ajan Instagramin puolella fiilispäiväkirjaa ja niiden ajatusten pohjalta ajattelin purkaa kokemuksiani, tunnelmia ja oppeja koulutuksesta myös tänne blogin puolelle. Voit myös kuunnella ja katsoa päiväkirjan profiilini kohokohdista   (HSP).   Ensin kerron yleisesti koulutuksesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä omasta kokemuksestani.  Seuraavalla kerralla kirjoittelen tarkemmin näistä omista pohdinnoistani, joita koulutuksen myötä heräsi.   Mitä on kokemusasiantuntijuus? ·        Kokemusasiantuntijuuteen liittyy aina omakohtainen kokemus ja sisäistynyt tieto ·        Kokemusasiantuntija on käynyt koulutuksen , jossa kokemustietoa on prosessoitu ja jäsennelty  ·        Kokemusasi