Lempeämpi minä

  Yleistä tietoa  koulutuksesta  ja oma kokemukseni   Olen tänä keväänä ilokseni saanut osallistua HSP Suomi ry:n järjestämään erityisherkkyyden kokemusasiantuntija -koulutukseen . Viime viikolla matka tuli omalta osaltani valmiiksi ja olen erittäin hyvillä mielin tästä kokemuksesta.   Pidin koko matkan ajan Instagramin puolella fiilispäiväkirjaa ja niiden ajatusten pohjalta ajattelin purkaa kokemuksiani, tunnelmia ja oppeja koulutuksesta myös tänne blogin puolelle. Voit myös kuunnella ja katsoa päiväkirjan profiilini kohokohdista   (HSP).   Ensin kerron yleisesti koulutuksesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä omasta kokemuksestani.  Seuraavalla kerralla kirjoittelen tarkemmin näistä omista pohdinnoistani, joita koulutuksen myötä heräsi.   Mitä on kokemusasiantuntijuus? ·        Kokemusasiantuntijuuteen liittyy aina omakohtainen kokemus ja sisäistynyt tieto ·        Kokemusasiantuntija on käynyt koulutuksen , jossa kokemustietoa on prosessoitu ja jäsennelty  ·        Kokemusasi

     Voittajako? Millainen voima sanoillamme  on toisiin ihmisiin? Tämän runon olen kirjoittanut tänä keväänä luovan kirjoittamisen -kurssilla. Ja viime viikkoina olen pohtinut paljon sanojen merkitystä, joten päätin rohkeasti julkaista runon samaisen teeman hengessä.  Runo eroaa hieman aikaisemmistani, mutta toivon sen kantaaottavan sävyn herättävän ajatuksia.  Me voimme vaikuttaa pienilläkin sanavalinnoillamme siihen, miten itseämme ilmaisemme. Mielestäni on tärkeä pohtia, millainen vaikutus sanoillamme on toisen ihmisen tunteisiin - sanat voivat parhaimmillaan eheyttää, mutta ne voivat tehdä myös rumaa jälkeä. Etenkin me erityisherkät saatamme jäädä pohtimaan pitkäksikin aikaa jotain toisen sanomaa ja pahimmillaan omalla kohdallani ikävät sanat saattavat viedä yöunet tai painaa mieltä monta päivää.  Muistetaan välillä punnita omia ajatuksiamme ennen kuin sanomme ne ääneen. Muistetaan lempeys myös muita kohtaan. Rohkaistaan, kannustetaan ja tuetaan toinen toisiamme.  Laitetaan hyvä k

Erityinen  tietoisuuskuukausi toukokuu toivoa täynnä   Toukokuu  on täynnä monia erilaisia ​​terveyteen liittyviä tietoisuuden tapahtumia.  Toukokuu on myös useiden kroonisten sairauksien tietoisuuskuukausi – niin myös fibromyalgian. Tässä kuussa vietetään myös Maailman fibromyalgiapäivää 12.5.  Purppura on yhteinen kansainvälinen päivän tunnusväri.  Näiden teemojen hengessä kirjoittelen tällä kertaa.   Viime viikolla Ilta-Sanomat julkaisi minun kokemukseni fibromyalgiasta . Sydämellinen kiitos vielä toimittaja Noora Valkoselle , kun otit yhteyttä ja halusit kertoa tarinani. Se liikuttaa ja lämmittää mieltäni edelleen. Jutussa kiteytyi kauniisti ja osuvasti ajatukseni, ja mielestäni siitä välittyi myös onnistuneesti itselleni tärkeät teemat: pysähtyminen, toipuminen, muutos ja tietysti lempeys. Tärkeintä oli kuitenkin tehdä fibromyalgiaa tunnetuksi.  Voit lukea jutun täältä.   Soihdunkantajat   Saamani palautteen perusteella tarinaani on moni pystynyt samaistumaan, ja juuri se antaa

  Aamurutiini Aamu-uinnit, niitä minä rakastan ja niitä olen myös kaivannut. Tällä viikolla kävin ensimmäisen kerran jäiden lähdön jälkeen pulahtamassa. Pian niistä tulee taas joka-aamuinen rutiinini - kunhan vähän vaan lämpenee. Aamuissa on jotain ihanaa taikaa - jotain herkkyyttä ja lempeyttä. Aistitkin ovat herkillä, vaikka mieli ja keho usein vielä vähän unessa. Ne ovat hetkiä, jolloin läsnä on vain meri, luonto ja minä. Ja se riittää. Mikä on sinun lempi aamurutiinisi? <3

Elämää näkymättömän sairauden kanssa Tällä viikolla olen puhunut somen puolella siitä, millaista on elää elämää sairauden kanssa, joka ei näy ulospäin . Ja lempeästi muistuttanut meitä kaikkia siitä , ettemme aina voi tietää, mitä toinen maailmalta salaa. T ästä samaisesta teemasta haluan kirjoittaa myös tänne blogin puolelle – tällä kertaa hieman kantaaottavampaan sävyyn . Siitä huolimatta, että kirjoitan tämän tekstin nyt fibromyalgiasta, uskon aiheen resonoivan myös muillekin  – samaistua voi varmasti muistakin lähtökohdista . Oli kyseessä sitten mikä tahansa krooninen kipusairaus, mielenterveyden häiriö tai jokin muu näkymätön kamppailu, sama viesti pätee kaikkien kohdalla: kipu, suru tai menetys eivät aina ole näkyviä vammoja, mutta ne ovat silti aitoja ja olemassa. Ja vaikka uneton tai masentunut jaksaa näyttää muiden silmissä reippaalta, hän saattaa silti olla sisäisen taistelun uuvuttama.  Tärkeintä olisikin, että kohdatessamme toisia ihmisiä, muistaisimme kunnioittaa, kuunne