Lempeämpi minä

  Oletko sinäkin joutunut  piiloutumaan suojamuurin taakse?  Tämä runo kuvaa hyvin sitä kehitystä, jota tämä lempeyden matka on minussa saanut aikaan. Vuosia yritin piilottaa herkkyyttäni ja haavojani. Yritin peittää traumaoireet, kuten paniikki- ja ahdistushäiriön, masennuksen ajanjaksot, unettomuuden ja syvät epäonnistumisen tunteet.  Pakenin pahaa oloani suorittamiseen ja yritin olla jotain muuta. Paiskin töitä ja uhmasin jatkuvasti jaksamistani. Treenasin kovaa ja halusin menestyä kaikilla niillä elämän osa-alueilla, joihin pystyin itse vaikuttamaan. Vaikeimpina aikoina rakentamani suojakuori oli niin vahva, että välillä minut ymmärrettiin vääriin ja luultiin koppavaksi. Todellisuudessa kyse oli aivan muusta - en vain pystynyt päästämään ihmisiä lähelleni eikä voimavarat riittäneet sosiaalisiin tilanteisiin. Muurieni suojassa kävin läpi omaa näkymätöntä taisteluani ja yritin parhaani mukaan selviytyä. Aika ajoin uskalsin laittaa itseni alttiiksi myös rakkaudelle,...

Syleilyssäsi Tiedätkö sen tunteen, kun antautuu luonnon syleilyyn? Tämä runo on syntynyt sellaisesta hetkestä. Tämä on myös yksi ihan ensimmäisistä runoistani ja nyt se sai hieman uuden muodon ja ilmeen. Luonto on tärkeä lempeyden lähteeni ja se inspiroi myös kirjoittamaan. Luonnossa minä voimaannun - se hoitaa, kannattelee, kuuntelee ja hellii mieltä sekä kehoa. Luonto ei koskaan jätä yksin. Luonnossa oleminen auttaa minua pysähtymään ja olemaan läsnä tässä hetkessä. Samalla se muistuttaa elämän syklisyydestä - näin kesällä se puhkeaa täyteen loistoonsa, mutta pian tulee taas aika hiljentyä ja kääntyä sisäänpäin ihan pieneksi.  Ja tässäkin asiassa luonto on viisas ja me voimme ottaa siitä itsekin mallia.  Luonnossa myös aistit heräävät. Voi kuunnella, koskettaa ja tuntea, haistaa ja maistaa kaiken sen, mitä ympärillämme on - hetket luonnossa tekevät elämästä rikkaampaa ja tasapainoisempaa. Ja muistathan, että luonto löytyy yllättävänkin läheltä. Ei tarvitse lähteä kauas ja sy...

Kokemusasiantuntijan pohdintoja Viime viikolla kirjoittelin erityisherkkyyden kokemusasiantuntija koulutuksesta. Kerroin  yleisesti sen sisällöstä ja kokemusasiantuntijuudesta sekä siitä, miten koin itse koulutuksen. Mikäli se jäi lukematta ja koulutus kiinnostaa, kurkkaa edellinen postaus helposti täältä . Tällä kerralla kirjoitan tarkemmin omista oivalluksistani ja pohdinnoistani, joita koulutuksen myötä heräsi.   Pidin koko matkan ajan myös  Instagramin puolella fiilispäiväkirjaa . Voit kuunnella ja katsoa päiväkirjan   profiilini kohokohdista   (HSP).     Millaista tarinaa kerromme itsestämme?   Koulutuksen alussa päästiin heti kiinni hyvin tärkeään kysymykseen: pohdimme meidän erityisherkkien identiteettiä, sen rakentumisesta ja sitä tarinaa, mitä me itsestämme kerromme  – muille ja myös itsellemme.   Olen itse oivaltanut oman uupumiseni myötä sen, miten tärkeää onkaan, että omaan herkkyyteen tutustuu ja sitä työstää rakentavalla ja...

  Yleistä tietoa  koulutuksesta  ja oma kokemukseni   Olen tänä keväänä ilokseni saanut osallistua HSP Suomi ry:n järjestämään erityisherkkyyden kokemusasiantuntija -koulutukseen . Viime viikolla matka tuli omalta osaltani valmiiksi ja olen erittäin hyvillä mielin tästä kokemuksesta.   Pidin koko matkan ajan Instagramin puolella fiilispäiväkirjaa ja niiden ajatusten pohjalta ajattelin purkaa kokemuksiani, tunnelmia ja oppeja koulutuksesta myös tänne blogin puolelle. Voit myös kuunnella ja katsoa päiväkirjan profiilini kohokohdista   (HSP).   Ensin kerron yleisesti koulutuksesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä omasta kokemuksestani.  Seuraavalla kerralla kirjoittelen tarkemmin näistä omista pohdinnoistani, joita koulutuksen myötä heräsi.   Mitä on kokemusasiantuntijuus? ·        Kokemusasiantuntijuuteen liittyy aina omakohtainen kokemus ja sisäistynyt tieto ·        Kokemusasia...

Lapin taikaa Viime viikko vierähti eheyttävissä maisemissa äitini luona, meidän perheen pohjoisen kodissa. Pieni someloma teki myös hyvää. Mukaan mahtui monenlaisia tuntemuksia. Välillä mukana kulki haikeus ja suru siitä, ettei keho pysty samaan kuin ennen, ja että voimat loppuvat nykyään niin herkästi. Se, mikä ennen oli helppoa ja tuttua, ei ole välttämättä enää keholleni mahdollista. On täytynyt luoda uusia tapoja olla ja mennä: kulkea toista reittiä, hiljentää tahtia ja lyhentää matkaa. Mukana kulki kuitenkin myös vahva kiitollisuuden tunne: vaikka kaikki ei ole enää mahdollista, moni asia edelleen on - kunhan muistaa mennä omien voimien ja fibromyalgian ehdoilla. Lapin luonto ja maisemat hoitivat mieltä, antoivat jälleen toivottua perspektiiviä elämään sekä inspiroivat myös kirjoittamaan. Mikä sinua on inspiroinut viime aikoina? Mistä olet saanut voimaa tai selkeyttä elämääsi? Lempeää viikonloppua sinulle! <3

 Villa Aurinko Vuosi sitten näihin aikoihin olin henkisesti ja fyysisesti vielä pohjalla. Olin jäämässä juuri pitkälle sairauslomalle ja olin keräilemässä voimia perheeni kotipaikalla Kemiönsaarella. Silloin en vielä osannut aavistaa, millainen lämmin muutoksen tuuli elämäni läpi oli pian pyyhkäisemässä  –  ja mitä kaikkea ihanaa se oli vielä tuomassa tullessaan.  Maaliskuussa 2020 alkoi kuitenkin tapahtua ja otin ensimmäisen merkittävän askeleeni kohti konkreettista elämänmuutosta sekä lempeämpää elämää: tein päätöksen, että aion muuttaa kevään aikana kaupungista pysyvästi saaristoon. Kaikesta väsymyksestä, kivuista ja surusta huolimatta, aloitimme yhdessä isäni kanssa projektin nimeltä Villa Aurinko – sen nimen olin päättänyt antaa tulevalle kodilleni. Nimi kuvasti sitä uutta alkua, valoa ja energiaa, jota yhteinen projektimme toipumiselleni antoi heti ensimmäisestä ajatuksesta alkaen.  Pysähtyminen perusasioiden äärelle Villa Aurinko on pieni keltainen 50-luv...